Siinä se huusi mulle keittiön päydän ääressä että paskaa ruokaa, perunat raakoja ja liha ylikypsää... poika söi syöttötuolissa kuitenkin hyvällä halulla vaikka mies nousi pöydästä ja heitti kaiken roskiin. Sitten se huusi nyrkki pystyssä että rahat pöytään tai vedän sua turpaan. Koitan jatkaa syömistä niinkuin ei mitään.. itku tulee silti väkisinkin.

Annoin rahat ja pyysin miestä poistumaan, lähtisit jonnekkin. Humalassa kun oli, oli ollut poikien kanssa kaljalla jo kesken työpäivän. Mies ei lähdekkään... makaa sohvalla, sammuu. Pyydän siirtymään makuuhuoneeseen.

Ikkunalaudalla on pojan tekemä synttärikortti, on miehen syntymäpäivä. Annan sen sitten huomenna.

Käytiin leikkimässä pihalla pojan kanssa, tultiin sisään ja mies oli herännyt. Vaati saada synttärihalia ja pyysi etten kiukuttelisi koko iltaa. Sanoin olevani kiukuttelematta mutta halia on turha pyytää. Sai herneen nenään siitäkin, tottakai.

Voi kun vois kadota johonkin, johonkin kauas... jossain jossa vois itkeä ja sen jälkeen jatkaa tätä elämää rauhassa. Pojan kanssa.